15 tunnin matka takana ja kamala väsy. Pelkästään jo Heathrown lentokenttä oli seikkailu. Piti mennä bussilla ja metrolla minne sattuu. Kamalan iso paikka! Onneks siel oli Starbucks! :D Kun astuin Lontoo-New York koneeseen, nii luulin, että kaikilla matkustajilla on yhtä hyvät oltavat ku ykkösluokan matkustajilla. Olin tietenki liian väsyny tajuumaan, ja pettymys iski normaalien matkustajien puolella :D Kädet on ihan rakkuloilla kaikista kantamuksista!
Matkalla au pair koululle kaikkial oli ihan autiota ja hylätyn näköstä. Tosin oli yö. Kaikkial roikku Amerikan lippuja ja lyhyin välein oli pieniä, ränsistyneitä huoltoasemia ja hylättyjä rakennuksia. Melkein joka toinen rakennus oli joko hultoasema tai pikaravintola 24h.
Kun saavuttiin au pair koululle, nii pihalla oli hirveen kova heinäsirkkojen siritys ja se kuuluu sisälle asti. Se on ku äänitehoste elokuvista :D Hukkasin melkein huoneen avaimenki, onneks laitoin sen vahigossa vaa väärän vetoketjun taakse. Ja kaiken kukkuraks tääl on erillaiset pistokerasiat. Toivottavasti jostain löytyy normaaleja tai voi ostaa jonkilaisia päitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti